Tulva

Ruoki sadetta, anna sille siivet. Mennään yhdessä, juostaan käsi kädessä penkereellä. Heitellään kukkia taivaalle, annetaan pilville nimet. Poimitaan appelsiineja ennen kuin mato ehtii ensin. Heitetään kärrynpyörä ennen ukkosen jyrähdystä, rankkasadetta, ennen mustaa metsää, ennen menninkäisiä ja pahoja unia.

Nosta lettinauha kuravellistä, pyyhi kyyneleet takinliepeeseen, taio sumu pois, nouse ilmaan. Peitä näppylät aurinkorasvalla, polje lankoja varpaillasi. Minä en siihen enää pysty. Olen jo vanha, eikä selkäni taivu ottamaan kenkiä pois. Kävelykeppini on hukassa ja huivini liian tiukalla. Mene sinä, ennen kuin minä kuolen.

Sata sanaa

Kuu oli jo aloittanut vaitonaisen yövuoronsa. Ainoa työtoverini mulkoili puiden latvojen takaa minulle, mokomalle. En tahtoisi taaskaan mennä, valitin, mutta kuu rohkaisi kulkijaa: kohta olet jo takaisin, mene vain. Rytmikäs hengitys antoi valkoisia uhrilahjojaan taivaan valtiattarelle. Hiki kirvoitti ottamaan hatun pois, kostautui palelulla syksyn kirpeydessä. Sanaakaan sanomatta metsä väheni ja aukeus eneni. Tähyilyn tuloksena sain mökin näkyviini. Savupiippu tervehti vienolla savuvanalla ja lämmin tuike kosketti ikkunoista. Täytyi varoa kosteaa maata, joka pyrki seuraani. Savi piti pyyhkiä saappaista talvea vastaan sinnittelevään ruohoon. Ovi narahti auki koputukseen. Pulleat, kiiltävät posket ottivat vastaan öisen koputtelijan. Tavarat vaihdettiin, kiitokset sanottiin, tervetuloa taas ensi viikolla.

Yö yksinäinen

Yö yksinäinen
seitsemän mailia
Koneen ryske
pumpun kumina
Vesitippa itsepäinen
ei suostu
tulemaan ulos

Käpertyä

Kevään ensikorret keltaisen maton läpi. Harmaa harso kietoutuneena ajatusten ympärille. Risteilevät polut, ihmisen mittaiset, joskus ylikin. Käpertyä takaisin sikiöksi, mutta ei syntyä. Kyllästyä. Olla onnellinen, jos jaksaisi.

Miksi viette ajatukseni, aikani, minut. Miksi annan teidän tehdä sen minulle. Haluttomat katseet. Väkinäinen kädenliike. Pakko, pakko, pakko. Itse pakotan itseni, velvollisuus, yhteiskuntasopimus. Häipykää elämästäni. Tehkää tilaa tälle.

Pilven hopeinen reunus. Lehdetön puu, surullinen sielu. Yksinäiset rivit yksinäisellä sivulla. Itsesäälin ihanuus. Ota niskasta kiinni ja hyppää kaivoon. Käpertyä.